~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~


I have crossed an ocean,
I have lost my tongue.
From the root of the old one,
A new one has sprung.

~Grace Nichols


~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~


29.9.2011

Lupaus

Lupaan ja vannon, että valmistumiseni jälkeen paneudun tämän blogin saloihin. Siihen asti vain "paska-postauksia" sekavalla seinällä.

13.9.2011

Ärsyttää. Kertoisiko joku miten saan tähän tekstiin välejä, ettei kaikki tule yhteen putkeen ja miten kuvat saisi isommiksi... en osaa..
VAUDEVILLE! Viikonloppu oli villi, kuuma ja jotenkin hassun mystinen. Toisaalta harmittaa kun odotin että tulisiko yötöitä ja sen takia en päässyt juhlimaan kummityttöni synttäreitä Vantaalle. Mutta toisaalta hommathan menee niinkuin on tarkoitus, joten ei harmitella. Töitä ei siis tullut, mutta siitä sitten joku toinen kerta. ~ ~ ~ Koko viikonloppu oli ihanan lämmin! Ihoani hyväili lempeä tuuli, mieltäni miellytti kauniit asiat ja sydäntäni lämmitti ihanat kohtaamiset. Tampereelle oli rantautunut Ofelia-Market ja minäkin halusin mukaan. Myyntipöydät uhkuivat värejä, tyyliä ja taitoa ja kaupan oli vain tapahtuman teeman mukaisia tuotteita - burleski-, gootti-, lolita-, retro-, rock 'n' roll- ja vintagehenkistä second handia, käsitöitä ja pienten putiikkien aarteita. Oli kyllä hienoa tutustua uusiin juttuihin ja nähdä miten ihmiset olivat pukeutuneet teemojen mukaisesti. Tunnelma oli kuin japanissa tai goottiluolassa tai vanhassa englantilaisessa romanttisessa elokuvassa tai hämyisessä salakapakassa. Nautin täysillä! ~ ~ ~
Ofeliassa oli myös kivoja kohtaamisia. Facebookissa aikoinaan ystävystyin Minttiin ja Ofeliassa tiemme kohtasivat jälleen, kun hän tuli sinne esiintymään. Sitä elämässään törmää ihmisiin kaikkialla ja jotkut vaan koskettavat syvemmältä. Mintti on yksi tämmöinen tapaus. Ystäviähän ei kai kuitenkaan koskaan ole liikaa, joten uudenkin sellaisen sain, Outin. Outin kanssa mentiin jo peräkanaa sisällekin, mutta hassujen hattujen luona sitten aloimme juttelemaan enemmän ja mitä hassuimmiksi hatut ja muut päähän laitettavat koristukset muuttuivat, niin sitä enemmän huomasimme olevamme samalla "hatun pituudella" !!
Outi tuntui olevan toiminnan nainen, niin suurella sydämella, että hän sai minut jopa askartelemaan! MINUT! Siis minut, joka EI askartele! Ei se mittään! Siinä sitä istuttiin esiintymislavalla kahdeksan muun kanssa ja otettiin osaa naamiotyöpajaan... Edessä oli kasapäin pitsejä, kankaita, kukkia, maaleja, liimaa ja hyi olkoon piipunrasseja!!! Nimenomaan liimaan ja piipunrasseihin liittyy askarteluhaluttomuuteni, sekä vessapaperirulliin, tyhjiin maitopurkkeihin, muutaman muun mainitakseni... Tämä askartelu oli onneksi erilaista ja opena oleva modisti Krista Hoo oli kannustava!
Se on tiistai ja työt kutsuvat taas illan suussa, mutta siitä edelleen sitten joku toinen kerta.. kuten myös vieläkin elämässäni roikkuvasta koulu"harrastuksestani"...

10.9.2011

Kirppistunnelmaa

Kävin kirpparilla ja katselin housuja. Yhessä hintalapussa luki näin: LEVISIN 5e. Meinas tulla pissit housuun naurusta!! ps. housut oli Leviksen.. ;) mutta samalla sanalla voisin itsekin muutamia vaatteitani myydä haha!! Tästäpä hyvänä aasinsiltana kerronkin että avasin tänään oman kirpparipöydän Kyttälän Kirppikselle. On taas se aika kun pitää päästä eroon tavarasta. Tavaraa vaan tuntuu piisaavan, uskomatonta kyllä! Tampereelle kun muutettiin pian jo vuosi sitten, niin tuli luovuttua kaikenlaisesta, mutta silti sitä on taas kertynyt. Kirppikset on kivoja, minä tykkään. Vaikka eniten tykkään myydä, en nimittäin oikein itse tahdo koskaan löytää mitään heh.. Tavaroita kirppikselle katsellessani tuumasin ettei minulla taida olla mitään mistä en voisi luopua ja sekin tuntuu hyvältä. On kiva saada ja antaa, omistamisesta en aina kuitenkaan tiedä. Luopumista on hyvä harjoitella, jos ei osaa. LEVISIN tekstin lisäksi suuni hymyyn sai muutama muukin asia tänään. Kotiin kirpparilta kävellessäni törmäsin rehvakkaana ovesta ulos astuvaan nuorukaiseen. Nuori mies oli työmies ja sussiunakkoon kun hän näytti nauttivan olostaan. Hän asteli onnellinen hymy huulilla ja rinta rottingilla (lihaksikas rinta *kröhöm* ) kadulle työhousuissaan ja hohtimet, vasarat ja mitkä lie killuttimet vyöllä roikkuen. Hän näytti niin ylpeältä ja ammattitaitoiselta ja jotenkin onnelliselta mennä kolistellessaan, VAU! Liekö saanut juuri pomolta kiitosta ;) Ihan paras asia tänään oli rakkaan mieheni jättämä viesti: Mä mennen jalkapalloa. Rakastan sinua! ja alla sydämen muotoinen pää ja sydämellä silmät, nenä ja suu. Ah ah ah, olen maailman onnellisin nainen!