Kirppistunnelmaa

Kävin kirpparilla ja katselin housuja. Yhessä hintalapussa luki näin: LEVISIN 5e. Meinas tulla pissit housuun naurusta!! ps. housut oli Leviksen.. ;) mutta samalla sanalla voisin itsekin muutamia vaatteitani myydä haha!! Tästäpä hyvänä aasinsiltana kerronkin että avasin tänään oman kirpparipöydän Kyttälän Kirppikselle. On taas se aika kun pitää päästä eroon tavarasta. Tavaraa vaan tuntuu piisaavan, uskomatonta kyllä! Tampereelle kun muutettiin pian jo vuosi sitten, niin tuli luovuttua kaikenlaisesta, mutta silti sitä on taas kertynyt. Kirppikset on kivoja, minä tykkään. Vaikka eniten tykkään myydä, en nimittäin oikein itse tahdo koskaan löytää mitään heh.. Tavaroita kirppikselle katsellessani tuumasin ettei minulla taida olla mitään mistä en voisi luopua ja sekin tuntuu hyvältä. On kiva saada ja antaa, omistamisesta en aina kuitenkaan tiedä. Luopumista on hyvä harjoitella, jos ei osaa. LEVISIN tekstin lisäksi suuni hymyyn sai muutama muukin asia tänään. Kotiin kirpparilta kävellessäni törmäsin rehvakkaana ovesta ulos astuvaan nuorukaiseen. Nuori mies oli työmies ja sussiunakkoon kun hän näytti nauttivan olostaan. Hän asteli onnellinen hymy huulilla ja rinta rottingilla (lihaksikas rinta *kröhöm* ) kadulle työhousuissaan ja hohtimet, vasarat ja mitkä lie killuttimet vyöllä roikkuen. Hän näytti niin ylpeältä ja ammattitaitoiselta ja jotenkin onnelliselta mennä kolistellessaan, VAU! Liekö saanut juuri pomolta kiitosta ;) Ihan paras asia tänään oli rakkaan mieheni jättämä viesti: Mä mennen jalkapalloa. Rakastan sinua! ja alla sydämen muotoinen pää ja sydämellä silmät, nenä ja suu. Ah ah ah, olen maailman onnellisin nainen!